Niin sitä on taas viikonloppu kulunut. Kotona vain, ei mitään aikaansaannoksia. Paitsi järjestelin vähän ompeluhuonetta, siitä ei saa siistiä tekemälläkään. Tulikin siinä siivotessa mieleen, että hävitän kaikki tavarani kun saavutan eläkeiän. Hankin sitten  muutaman huonekalun. Tämä tavarapaljous alkaa suututtaa. Olisikin jotin arvokasta, mutta kaikkea viidenkymmenen vuoden aikana kerääntynyttä. Lähinnä käsitöihin liittyvää. Lehtiäkin ties kuinka monta kymmentä vuosikertaa. Jotenkin ei vain  raski heittää poiskaan. Lähes sota-ajan lapsi kun oon.

Jotain sain kirjottua tänäänkin. Nämä merkit tulevat lasten jumpsuit-haalareihin.